Kaste

Kasteen sakramentissa Jumala kutsuu jokaisen nimeltä omakseen. Kaste tekee meistä Kristuksen opetuslapsia ja kristillisen kirkon jäseniä. Kasteessa Pyhä Henki lahjoittaa meille uskon, jolla voimme tarttua kasteen lupauksiin.

Tavallisesti lapsi kastetaan noin kahden kuukauden kuluessa syntymästä.Kastejuhla voidaan järjestää kotona, isovanhempien kotona, kirkossa tai muussa papin kanssa sovitussa paikassa. Kastejuhlasta voi sopia suoraan toivomansa papin kanssa tai soittaa kirkkoherranvirastoon ja sopia ajankohdasta. Ennen kastejuhlaa pappi käy kodissa, jolloin hänen kanssaan voi sopia juhlan yksityiskohdista ja keskustella myös muista perhettä, kasvatusta ja elämää koskevista asioista. 

Lapsi voidaan kastaa, kun ainakin toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon. 12-17 -vuotias nuori voidaan kastaa, vaikka vanhemmat eivät kuuluisikaan kirkkoon. Tällöin tarvitaan huoltajien ja nuoren oma kirjallinen suostumus. Nuorten ja aikuisen kastetta edeltää kristillinen opetus. Aikuiskaste on samalla konfirmaatio.

Kastettavalla tulee olla vähintään kaksi kummia, joiden tulee olla rippikoulun käyneitä ja konfirmoituja evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Heidän lisäkseen kummina voi olla sellaisen kirkkokunnan jäsen, joka hyväksyy lapsikasteen. 

Kastetun nimi liitetään seurakunnan yhteiseen esirukoukseen kastetta seuraavan viikonvaihteen sunnuntain jumalanpalveluksessa. Jos vanhemmat antavat luvan, kastetun lapsen nimi julkaistaan lehdessä seurakuntakuntauutisissa, kun se on ilmoitettu jumalanpalveluksessa.

Kasteen yhteydessä vanhemmat ja kummit saavat tehtäväkseen yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia kastetun lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Iltarukouksen opettaminen ja Taivaan Isään tutustumisen mahdollisuuden antaminen on yksinkertaisimmillaan kristillistä kasvatusta. Seurakunta on mukana tässä tehtävässä kutsumalla lapsia ja perheitä avoimeen päiväkerhoon, pyhäkouluun, päiväkerhoon, perheen sunnuntaihin ja perhekirkkoon.

Lue lisää!

Konfirmaatio

Konfirmaatiojuhlaa vietetään rippikoulun päätteeksi. Se merkitsee vahvistamista. Saatuaan rippikoulussa opetusta nuori yhtyy konfirmaatiossa uskontunnustukseen, jonka vanhemmat ja kummit lausuivat hänen kastetilaisuudessaan. Konfirmaatiossa nuori siunataan ja hänen puolestaan rukoillaan.

Konfirmaatio antaa oikeuden osallistua itsenäisesti ehtoolliselle, toimia kummina ja olla ehdokkaana seurakuntavaaleissa. 

Lue lisää!

Avioliittoon vihkiminen

Kirkollinen avioliittoon vihkiminen on sekä juridinen tapahtuma että pyhä toimitus, jossa pyydetään liitolle Jumalan siunausta. Avioliitossa mies ja nainen sitoutuvat juridisesti ja julkisesti toisiinsa. Tahto rakastaa toista ihmistä vaikeinakin aikoina, toisen kunnioittaminen ja Jumalan siunauksen rukoileminen ovat hyvä lähtökohta avioliitolle.

Kirkollisesti vihittävistä ainakin toisen tulee olla rippikoulun käynyt evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Puolisoista toisenkin on kuuluttava johonkin muuhun kristilliseen kirkkokuntaan. Siviiliavioliiton kirkollinen siunaaminen toimitetaan pyydettäessä 

Vihkiminen voidaan toimittaa kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Kirkon voi varata kirkkoherranvirastosta. Samassa yhteydessä voi esittää toivomuksen vihkivästä papista.

Ennen vihkimistä toimitetaan avioliiton esteiden tutkinta. Sitä pyydetään sulhasen tai morsiamen seurakunnan kirkkoherranvirastosta tai maistraatista. Todistuksen saa seitsemäntenä päivänä tutkinnan pyytämisestä ja se on voimassa neljä kuukautta. 

Avioliiton kuuluttaminen kirkossa ei enää ole pakollista. Avioliittoaie voidaan nykyään julkaista liittämällä vihittävät jumalanpalveluksessa seurakunnan yhteiseen esirukoukseen. On tapana, että kihlapari tulee silloin paikalle kuulemaan. Tieto tulevasta avioliitosta voidaan julkaista myös lehden seurakuntauutisissa. Näihin molempiin kysytään kihlakumppaneilta lupa ja toive ajankohdasta kirkkoherranvirastossa.

Vihkipari ja pappi tapaavat yleensä vihkipaikassa ennen vihkitoimitusta. Tapaamisessa tutustutaan, keskustellaan avioliitosta ja käydään läpi vihkikaava. 

Musiikista on hyvä sopia suoraan kanttorin kanssa. Häämusiikkiin voi tutustua myös keväisin pidettävässä häämusiikin illassa.

Kirkossa on alttarilla kirkkovuoden ajankohtaan liittyvät kukat, mutta kirkkoa voi koristella myös omin kukkasin. Riisinheittoa ym. kirkkopihaa sotkevaa on syytä välttää.

Lue lisää!

Kodin siunaaminen

Kodin siunaaminen on viime vuosina yleistynyt. Kodin siunaamisessa pyydetään Jumalan siunausta ja varjelusta perheen tärkeimmälle paikalle, omalle kodille ja siinä asuville ihmisille. Se on mukava tapa aloittaa elämä uudessa paikassa.

Kodin siunaaminen liittyy usein uuden kodin valmistumiseen. Monesti sitä juhlitaan myös kasteen yhteydessä. Mukaan voi kutsua sukulaisia, ystäviä sekä uusia ja entisiä naapureita.

Kodin siunaamisen voi varata suoraan haluamaltaan papilta tai kirkkoherranvirastosta. 

Lue lisää! 

Hautaan siunaaminen

Suruviestin tullessa

Läheisen ihmisen kuolema on suuri menetys. Suru on henkilökohtaista ja yksilöllistä. Erilaiset tunteet: kaipaus, hämmennys ja kiitollisuus vaihtelevat. Tärkeää on, ettei kukaan lähiomainen jää yksin surussaan. Surun läpikäymiseen saa kuuntelu- ja keskusteluapua seurakunnan papeilta, diakonian viranhaltijoilta ja sururyhmistä.

Hautaan siunaamisessa omaiset ja läheiset saattavat vainajaa haudan lepoon rukouksin ja Jumalan sanaan turvaten. Omaisia tuetaan ja lohdutetaan kristillisellä toivolla. Hautaan siunaamisessa kuollut jätetään Jumalan haltuun. Kristillisen uskon mukaan meillä on kuoleman kohdatessa toivo iankaikkisesta elämästä ja jälleennäkemisestä.

Surun keskellä omaisten on jaksettava huolehtia hautajaisjärjestelyistä. Järjestelyjen hoitamisessa auttavat kirkkoherranvirasto ja hautaustoimistot. 

Hautajaisjärjestelyt

Ilmajoen seurakunnassa hautausjärjestelyt aloitetaan kirkkoherravirastosta, jossa selvitetään hautauslupa-asiat, sovitaan siunausaika ja -paikka, siunaava pappi, kanttori ja mahdollinen muistotilaisuuden paikka, mikäli muistotilaisuus pidetään seurakunnan tiloissa. Siunaukset toimitetaan muina päivinä paitsi pyhinä.

Hautapaikasta sovitaan hautausmaan toimistossa, joka on kirkon vieressä jokirannassa. Hautaus voidaan toimittaa arkkuhautauksena tai tuhkauksena. Siunaustilaisuus on molemmissa hautaustavoissa samanlainen. Tuhkauksen jälkeen uurna voidaan haudata tai tuhka sirotella. 

Normaalisti vainajan siirtää se hautaustoimisto, jonka kanssa omaiset ovat sopineet arkun hankinnasta. Vainajien säilytyshuone on siunauskappelin alakerrassa. Ilmajokelaiset hautaustoimistot tuntevat paikallisen käytännön ja toimivat sen mukaisesti. Mikäli vainaja tuodaan muualta jonkun muun kuin paikallisen hautaustoimiston toimesta, on hyvä ottaa yhteys hautausmaan toimistoon.

Sanoma- eli kuolinkellot soitetaan evankelis-luterilaisen kirkon jäsenille vainajaa tuotaessa. Hautaustoimisto hoitaa käytännön toimenpiteet. 

Hautaan siunaaminen

Pappi toimittaa kirkon jäsenen hautaan siunaamisen. Siunauksen toimittava pappi sopii omaisten kanssa ajan, jolloin keskustellaan vainajasta, hautaan siunaamisesta ja muistotilaisuudesta. Keskustelussa papilta voi kysyä kaikesta hautaukseen ja suruun liittyvästä. Hän voi olla omaisten tukena jo ennen hautajaisia.

Kirkkoon kuulumaton voidaan siunata hautaan, jos omaiset sitä pyytävät eikä kirkolliselle hautaan siunaamiselle ole esteitä. Kirkollista hautaan siunausta ei toimiteta vastoin vainajan eläessään ilmaisemaa tahtoa.

Siunaustilaisuus sisältää urkumusiikkia, virsiä, raamatuntekstejä, rukousta, papin puheen ja siunaamissanat. Omaisten omasta ohjelmasta ja sen kohdasta sovitaan papin kanssa.

Muistotilaisuus

Hautaan siunaamisen jälkeen voidaan järjestää muistotilaisuus seurakunnan tiloissa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Seurakunnan tiloissa järjestettävän muistotilaisuuden tarjoiluista voi sopia seurakunnan keittiön emäntien kanssa. Muistotilaisuuden kulku on vapaa. Pääsääntöisesti se muodostuu, musiikista, virsistä, lyhyistä puheista, mahdollisesta adressien lukemisesta sekä tarjoilusta.

Hautajaisten jälkeen

Hautajaisia seuraavana sunnuntaina Ilmajoen kirkossa pidettävässä jumalanpalveluksessa luetaan hautaan siunattujen nimet sekä rukoillaan heidän ja omaisten puolesta. Tapana on, että omaiset osallistuvat jumalanpalvelukseen. Hautajaisten jälkeenkin omaiset voivat ottaa yhteyttä siunauksen toimittaneeseen pappiin tai oman alueen diakoniatyön viranhaltijaan. Heidän kanssaan voi keskustella niin suruun kuin yleensä elämään liittyvistä asioista.

Pyhäinpäivänä kirkossa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden vainajien nimet ja heille sytytetään muistokynttilä. Tähän tilaisuuteen kaikki vainajan omaiset ovat tervetulleita. 

Hautojen hoito

Haudanhoito kuuluu kirkkolain mukaan hautaoikeuden haltijalle. Omaiset voivat hoitaa hautaa itse tai antaa sen seurakunnan hoidettavaksi. Hautojen hoitoon ja kaikista hautausmaahan liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä hautausmaan toimistoon.

Lue lisää!