Kirkko

Nykyinen kirkko on järjestyksessä kolmas. Sen rakensi tunnettu kirkonrakentaja Matti Honka vuosina 1764-1766. Kirkko on ristikirkko, jossa alttari sijaitsee lähes keskellä kirkon ristien kulmauksessa.

Kirkon alkuajoilta ovat peräisin tukholmalaisen puunveistäjän Jaakko Klerckin tekemät neljän evankelistan ja kastemaljaa pitävän enkelin puuveistokset. Kirkon ensimmäinen korjaus tehtiin vuonna 1836, jolloin Mikael Toppeliuksen tekemät raamatunhistorialliset kuvat katossa ja seinissä valitettavasti peitettiin maalilla.

Alunperin kirkossa oli vaasalaisen Johan Almin maalaama kaksiosainen alttaritaulu, joka kuvasi Jeesusta ristillä ja Pyhää ehtoollista. Tämä alttaritaulu on nähtävillä Ilmajoen kirkkomuseossa. Vuonna 1878 alkuperäisen alttaritaulun tilalle asetettiin nykyinen, vaasalisen taiteilijan Alexandra Frosterus-Såltinin maalaama alttaritaulu. Tämän alttaritaulun ylempi osa kuvaa ylösnousseen Jeesuksen ja Marian kohtaamista puutarhahaudalla. Alempi kuva esittää haudassa olevaa Jeesusta, jota enkelit palvelevat. Tämän alttaritaulun lahjoitti värjäri Johan Pihlman.

Vuonna 1934 vietettiin seurakunnan 400 - vuotisjuhlaa, jota varten kirkko korjattiin perusteellisesti. Tältä ajaisin ovat peräisin taiteilija Urho Lehtisen maalaukset lehtereillä ja katossa. Lehterimaalausten aiheinta ovat Jeesuksen vertaukset: Kylväjä, Suuret illalliset, Kymmenen neitsyttä, Taivasten valtakunnan nuotta ja Hyvä Paimen.

Kirkon katossa on puolestaan Ilmestyskirjaan liittyvät maalaukset: Iankaikkinen evankeliumi, Elämän puu, Taistelu ja voitto sekä Karitsan valtaistuin. Urho Lehtisen maalaamia ovat myös sakariston ikkunassa olevat lasimaalaukset Usko, Toivo ja Rakkaus. Kirkon eteläsiiven lehterin reunalle on sijoitettu Juho Ala-Könnin kotiseurakunnalleen lahjoittama kello.

Kirkon viimeisin mittava remontti valmistui vuonna 1998. Alapohjan rakenteita uusittiin lahovaurioiden takia ja kirkon sisätiloissa suoritettiin laaja peruskorjaus. Kirkkoon lisättiin WC -tiloja ja kirkkoväen huone mm. vihkipareja varten joitakin penkkirivejä poistamalla. Kirkon yleisilmettä muutettiin valoisammaksi värisävyillä, uusitulla valaistuksella ja avaamalla keskitorni uudestaan kattoikkunaksi. Alttaripöytä irrotettiin alttariseinästä ja kuorikaiteista tehtiin siirrettävät. Osittain entisöidyn saarnatuolin viereen jätettiin penkeistä vapaa esiintymistila. Remontin arkkitehtinä toimi Maria Rauhala ja rakennusmestarina Kalervo Vahala.

Remontin jälkeen kirkossa on n. 900 istumapaikkaa. Kirkon penkeissä kuuluvuuden takaa remontin yhteydessä uudistettu äänentoistojärjestelmä. Nykyiset kirkon urut ovat vuodelta 1951. Ne ovat 34 äänikertaiset ja toiminnaltaan sähköpneumaattiset.

Kirkon vieressä sijaitseva kellotapuli on rakennettu 1804. Alun perin se toimi myös vainajien säilytystilana. Nykyisin kellotapulissa on kesäisin myös kahvilatoimintaa.

Seurakuntakeskus 

Seurakuntakeskus on arkkitehti Aulis Jääskeläisen suunnittelema. Rakennuksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1971 ja se valmistui seuraavan vuoden aikana. Peruskorjaus suoritettin vuoden 2006 aikana. Peruskorjausken yhteydessä kaikki sisäpinnat uudistettiin ja samalla rakennus varustettiin nykyaikaisella tekniikalla. Peruskorjauksen suunnitteli arkkitehti Aulis Jääskeläinen ja rakennusmestarina toimi Heikki Perälä.

Virastotalo

Virastotalo on seurakunnan hallinnollisen asiakaspalvelun keskus. Arkkitehti Aulis Jääskeläisen suunnittelema rakennus rakennettiin vuonna 1987. Rakennuksessa seurakuntalaisia palvelevat kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto. Kokoushuoneessa pidetään kirkkoneuvoston ja johtokuntien kokouksia.

Päiväkerhokeskus

Seurakunnan päiväkerhokeskus sijaitsee Herralan pappilan perinteisellä alueella. Rakennus on rakennettu vuonna 1967 ja se valmistui alun perin kirkkoherranvirastoksi ja asuntotilaksi. Vuosina 1988 ja 1989 tilat muutettiin kerhotiloiksi. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Olavi Kivimaa.

Koskenkorvan seurakuntatalo

Koskenkorvan seurakuntatalon on suunnitellut arkkitehti M.Nordensvan. Rakennus on rakennettu vuonna 1953. Rakennusta on kunnostettu ja muutettu vuosien mittaan siten, että se on parhaalla mahdollisella tavalla palvellut käyttötarkoitustaan.

Koskenkorvan seurakuntatalolla pidetään seurakunnan päiväkerhoja ja satunnaisesti myös muita tilaisuuksia. Rakennuksessa on kaksi asuntoa, jotka ovat vuokrauskäytössä.

Vanha seurakuntatalo

Vanha seurakuntatalo, Wanha, on rakennettu vuonna 1917. Rakennuksessa on tehty peruskorjaus vuonna 1981. Nykyisin tilat ovat kokonaisuudessaan nuorisotyön käytössä. Vanha asunto-osa on muutettu toimistotiloiksi ja seurakuntasali on kokoontumistilana. Wanhalla on myös "musakämppä", jossa asiasta kiinnostuneet voivat harrastaa musisointia.

Ahonkylän seurakuntakoti

Ahonkylän seurakuntakodissa on yksi isompi sali ja keittiötilat. Ahonkylän seurakuntakoti toimii pääasiassa kerhotilana. Siellä kokoontuvat päiväkerhot, avoimet päiväkerhot sekä diakonia- ja lähetyspiiri. Ahonkylän seurkuntakodilla pidetään muutaman kerran kevään ja syksyn toimintakausina perhekirkko.

Kalajaisten leirikeskus

Ilmajoen seurakunnan oma leiripaikka on Kalajaisten leirikeskus. Se sijaitsee kauniin Kalajaisjärven rannalla lähellä Ilmajoen ja Jurvan rajaa. Päärakennuksen, majoitusrakennuksen ja vanhan saunatilan on suunnitellut rakennusmestari Aaro Äystö. Vuonna 1985 rakennetussa päärakennuksessa on ruokasali, luokkahuone ja kirjasto/ takkahuone, jotka kaikki voidaan tarvittaessa yhdistää yhdeksi isoksi tilaksi. Toimisto, keittiö ja henkilökunnan majoitushuoneet ovat myös päärakennuksessa. Päärakennuksessa on kiinteästi normaali AV-välineistö: piirtoheitin, diaprojektori, televisio, videonauhuri, cd-soitin ja pieni äänentoistolaitteisto.

Leirikeskuksen pihapiirissä sijaitsee myös vanhasta riihestä tehty leirikirkko eli Leipäkappeli. Kirkon on suunnitellut ilmajokinen arkkitehtiopiskelija Jouni Pitkäranta. Kirkko on oivallinen talkootyön näyte ja mahtava hiljentymispaikka, jonne leirien hartaus- ja jumalanpalveluselämä keskittyy.

Majoitusrakennuksessa on 50 vuodepaikkaa. Lisäpatjoin ja hyvällä leirihengellä majoittujien määrää voi kasvattaa tätäkin suuremmaksi. Leirialueella on lisäksi rakennusmestari Kalervo Vahalan suunnittelema uusi saunarakennus, jossa on saunan lisäksi pieni kokoontumistila ja keittiö. Vanhassa saunarakennuksessa on edelleen käytössä pelihuone, jossa on mahdollisuus pingiksen pelaamiseen. Muita pelimahdollisuuksia tarjoavat biljardipeli, lentopallo-, sulkapallo- ja pieni jalkapallokenntä. Vesiurheilua varten Kalajaisissa on soutuveneitä ja kanootteja. Pihapiirissä on myös seikkailurata ja pieni kiipeilyseinä.

Kalajaisjärveä ympäröivä luonto tarjoaa paljon ulkoilu- ja retkeilymahdollisuuksia. Kunnan ylläpitämät hiihtoladut sijaitsevat lähellä. Pässilän luontopolku on pitkä opastettu liikuntareitti, jonka varrella on helppo tutustua mm. jääkauden vaikutuksiin alueella. Kiinteitä laavuja tulentekopaikkoineen on alueella kaksi.

Seurakunta vuokraa täydenpalvelun leirikeskustaan vaikkapa perhejuhlia, virkistyspäiviä tai leirejä varten. Leirikeskuksen käytöstä, hinnoista ja vapaista ajoista lisätietoja voi kysellä kirkkoherranvirastosta.

Seurakunnan leirikeskus sijaitsee Kalajaisjärven rannalla, 14 kilometrin päässä Koskenkorvalta, Jurvaan johtavan tien läheisyydessä (tie 688). Ilmajoen keskustasta leirikeskukseen on matkaa noin 23 kilometriä.