Rippijuhlat

Rippijuhlat on kasteen jälkeen seuraava suuri kristillinen juhla. Rippijuhlan aloittaa konfirmaatio, joka tapahtuu jumalanpalveluksessa eli messussa, johon juhlaväen toivotaan osallistuvan.

Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista ja se edellyttää aina rippikoulun suorittamista.

Harjoitus ja pukeutuminen albaan

Ilmajoen seurakunnassa on tapana, että ennen konfirmaatiomessua joko suoraan rippikoululeiriltä tultaessa tai sitten erikseen ilmoitettuna ajankohtana nuoret kokoontuvat kirkkoon ohjaajien ja isosten kanssa pitämään konfirmaatioharjoituksen. Harjoituksessa käydään läpi konfirmaatiomessun kulku, esimerkiksi kulkueena kulkeminen, istumapaikat ja tilaisuuden eteneminen.

Konfirmaatiopäivänä nuoret saapuvat hyvissä ajoin ennen messun alkua siunauskappeliin, jossa he pukevat omien juhlavaatteidensa päälle pitkän valkoisen kaavun eli alban, jonka seurakunta lainaa konfirmaatiomessun ajaksi.

Konfirmaatiomessun kulku

Konfirmoitavat nuoret saapuvat kirkkoon kulkueena, jonka aikana muu seurakunta seisoo. Messun alussa pappi ja seurakuntalaiset tervehtivät toisiaan vuorotervehdyksellä, jonka jälkeen pappi johtaa seurakunnan yhteiseen synnintunnustukseen jota seuraa syntien anteeksijulistaminen. Tämän jälkeen lauletaan yhdessä, luetaan Raamattua ja pidetään Raamatun tekstiin liittyvä saarna.

Varsinaiseen konfirmaatio-osaan kuuluu muun muassa uskontunnustus, siunaus ja esirukous. Uskontunnustus tapahtuu heti saarnan jälkeen, jolloin konfirmoitavat nuoret siirtyvät paikoiltaan alttarin ääreen. Sieltä he yhdessä muun seurakunnan kanssa tunnustavat yhteen ääneen kristillisen uskonsa Apostolisen uskontunnustuksen sanoin.

Tämän jälkeen konfirmoitavat polvistuvat alttarille siunattavaksi. Kummit osallistuvat yleensä nuoren siunaamiseen tulemalla altttarille kummilapsensa luo ja laittamalla käden hänen päänsä päälle siunauksen ajaksi. Kummin tilalla nuorta siunaamassa voi olla muukin nuorelle läheinen ihminen. Siunaajien määrällä ei ole ylärajaa.

Siunauksen jälkeen rippikouluryhmä usein laulaa rippikoulun aikana harjoittelemansa laulun.

Esirukouksessa konfirmoidut nuoret ja muu seurakunta rukoilevat yhteisten asioiden puolesa. Lisäksi seurakunta rukoilee konfirmoitujen nuorten ja heidän tulevaisuutensa puolesta.

Konfirmaatio päättyy ehtoolliseen, johon konfirmoidut rippikoululaiset osallistuvat ensimmäisenä.

Kuvaaminen messun aikana on sallittu omalta paikalta, nuorten laulun aikana omalta paikalta saa liikkua valokuvien ottamista varten.

Rippikoulutodistukset ja rippijuhlat

Messun päättyessä nuoret siirtyvät kulkueena siunauskappeliin, jossa heille jaetaan rippikoulutodistukset, jonka jälkeen he lähtevät omiin juhliinsa. Juhliin kutsutaan yleensä mukaan lähiomaiset, perheen ja nuoren ystävät sekä kummit.

Useimmat viettävät rippijuhlia kotona, jos tilat sen sallivat. Seurakunnalta voi kysyä tiloja vuokralle juhlia varten. Juhlan ohjelmaksi riittää kahvitus ja vapaa seurustelu.

Vaaleanpunaisia ruusuja ja teksti: Minä olen ihme, suuri ihme ja kiitän sinua siitä. Ote psalmista 139:14.

Rippikoulu on puolen vuoden mittainen tutustuminen seurakuntaan ja kristilliseen uskoon. Usein rippikoulu käydään sinä vuonna, kun nuori täyttää 15 vuotta. Rippikoulun voi käydä myös aikuisena.

Rippikoulu edeltää rippijuhlia

Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiojuhla. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.

Konfirmaatio tapahtuu jumalanpalveluksessa

Rippijuhlia vietetään rippikoulun käyneen ja konfirmoidun nuoren kunniaksi. Nuorelle rippijuhlat ovat tärkeä aikuistumisjuhla.

Rippijuhlien järjestäminen