Mielenterveys

Mielenterveysongelmat ovat yleisiä: Psyykkiset vaikeudet ja sairaudet ovat merkittävä kuormitustekijä yhteisöissämme ja  yhteiskunnassamme.

Mielen häiriöt koskettavat aina vaikeuksien kanssa kamppailevien lisäksi myös heidän läheisiään sekä lähiyhteisöään. Tutkimusten mukaan ja suhteutettuna koko Suomen väestöön voidaan karkeasti arvioiden todeta, että mielen häiriöitä kokee elämänsä aikana noin neljäsosa kansalaisista.

Siksi onkin hämmästyttävää, miten mielen vaikeuksiin ja häiriöihin liittyy edelleen usein pelkoa, häpeää ja puhumattomuutta. Mielen sairauksiin ei osata suhtautua sairauksina muiden joukossa, vaikka lähes jokaisella työpaikalla ja jokaisessa suvussa  kohdataan mielenterveysongelmia. Avoimuus on onneksi lisääntynyt. Monet, myös  julkisuuden ihmiset, ovat kertoneet omaa tai läheisensä tarinaa ja sitä, miten psyykkisten vaikeuksien kanssa voi tulla toimeen.  Jokaisella sairastuneella on vähintään 1-3 läheistä. Siispä mielen häiriöiden vaikutus elämäämme ja elinpiiriimme on merkittävää ja koskettaa jokaista suomalaista tavalla tai toisella. Yleisyydestä kertoo sekin, että Suomessa työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisen perusteina suurin päädiagnoosiryhmä on ollut mielenterveyden häiriöt vuodesta 2000 lähtien. Siksi mielen hyvinvointiin, psyykkisten sairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen, tulee satsata läheiset huomioiden.

Joka neljäs suomalainen lapsi elää perheessä, jossa on joko mielenterveys- tai päihdeongelma. Siksi toivottavaa on, että aikuiset kysyisivät lapsilta ja nuorilta, mitä kotiin kuuluu, jos aistivat vähänkin pahaa oloa. Lapsilla on taipumus suojella perhettään, joten kuulumisia pitää jaksaa tiedustella sinnikkäästi, useampaan kertaa, jos mahdollista.  Lapsi käy läpi kriisin eri vaiheita läheisen sairastaessa mieleltään. Hän pohtii mm. sairauden vaikutuksia omaan elämäänsä. Mitä paremmin tuntee läheisensä sairauden, sitä helpompi on elää se kanssa omaa elämää. Lapsi ja nuori tarvitsee tukea terveeseen kasvuunsa, sitä enemmän, mitä läheisempi sairastunut on.

Diakoniatyössä ihmisten psyykkiset vaivat ovat arkipäivää.

Psyykkiset sairaudet eivät katso yhteiskuntaluokkaa eivätkä myöskään hengellistä vakaumusta. Toisaalta tervehenkinen kristillinen ohjaus ja sielunhoito voi  merkittävästi tukea sairastuneita ja heidän omaisiaan ja läheisiään.

Psyykkisesti sairastuneen kohdalla psykiatrisen hoidon piiriin ohjaaminen ja tukeminen hoitosuhteen ylläpitämiseen on mielestäni erittäin tärkeää. Sairastuneen läheisten tukeminen kuuluu niin diakonian kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden  tehtäväkenttään. FinFami Etelä-Pohjanmaa ry toimii mielenterveysomaisten tukijärjestönä koko Etelä-Pohjanmaan alueella.

Psyykkiset sairaudet vaikuttavat elämässä pitkään, usein koko elämän mittaisesti. Siksi myös mieleltään sairastuneiden läheisille on hyväksi löytää pitkäkestoista henkilökohtaista ja yhteisöllistä tukea, osallisuuden mahdollisuutta sekä vertaistukea jaksaakseensa. Tässä sekä seurakunnat että sosiaali- ja terveysalan palvelut ja järjestöt voivat olla avuksi tarjotessaan ammatillista ja vertaistukea sairastuneiden läheisille.  Erityisesti mielen sairauteen, esimerkiksi itsemurhan kautta, menehtyneiden omaiset  tarvitsevat paljon pitkäkestoista rakkautta ja tukea.

Toivon ylläpitäminen on yhteinen tehtävämme.

Mielenterveysomaisten, kuntoutujien ja diakonian sekä sosiaali- ja terveystyön ammattilaisten on esimerkiksi tärkeää välittää tietoa, että vaikeistakin psyykkisistä sairauksista voidaan toipua. Kuntoutusta ja välineitä toipumiseen on olemassa. Mieltään kannattaa hoitaa. On hyvin mahdollista elää tasapainoista elämää mielen sairaudesta huolimatta ja osallistua myös työelämään. Esimerkiksi kaikista vaikea-asteisimmasta masennuksestakin toipuminen on varsin yleistä, tokikin usein pitkäkestoisen prosessin tuloksena. Mikään sairaus ei saisi leimata ihmistä. Erään omaisryhmän vertaisohjaajan sanoin: Toivon, että mielenterveyden ongelmista puhuttaisiin yhtä luontevasti kuin flunssasta. 

Tulee kiinnittää enemmän huomiota siihen, mikä elämässä on tervettä, tukea ja vahvistaa niitä puolia. Kaikkeen hyvään ja vahvuuksiin kannattaa kääntää katsetta, niin tekee Kristuskin armossaan. Ja toisin  päin ajateltuna- kaikki me olemme jollain tapaa vajavaisia myös mieleltämme- vain Kristus on täydellinen. Häneen kannattaa turvata niin sairastuneina kuin läheisinäkin. Hänen rakkautensa ja armonsa lämmössä mielikin voi eheytyä.

Lisätietoa

Jos mielenterveyteen liittyvät asiat askarruttavat, Kirkon Palveleva puhelin ja Palveleva netti tarjoavat keskusteluapua. Keskustelun mahdollisuutta  on saatavilla myös Mielenterveyden keskusliiton ja Suomen Mielenterveysseuran kautta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton palveleva puhelin on suunnattu erityisesti lapsille ja nuorille, joiden mieltä painaa jokin, mikä tahansa, asia elämässä. Mielenterveystalon sivustolla www.mielenterveystalo.fi on monipuolista tietoa mielen sairauksista, palveluohjausta, omahoito-ohjelmia, oppaita ja työkaluja itsearviointiin.