Historiaa

Kirkon alkuajoilta ovat peräisin tukholmalaisen puunveistäjän Jaakko Klerckin tekemät neljän evankelistan ja kastemaljaa pitävän enkelin puuveistokset. Kirkon ensimmäinen korjaus tehtiin vuonna 1836, jolloin Mikael Toppeliuksen tekemät raamatunhistorialliset kuvat katossa ja seinissä valitettavasti peitettiin maalilla.

Alunperin kirkossa oli vaasalaisen Johan Almin maalaama kaksiosainen alttaritaulu, joka kuvasi Jeesusta ristillä ja Pyhää ehtoollista. Tämä alttaritaulu on nähtävillä Ilmajoen kirkkomuseossa. Vuonna 1878 alkuperäisen alttaritaulun tilalle asetettiin nykyinen, vaasalisen taiteilijan Alexandra Frosterus-Såltinin maalaama alttaritaulu. Tämän alttaritaulun ylempi osa kuvaa ylösnousseen Jeesuksen ja Marian kohtaamista puutarhahaudalla. Alempi kuva esittää haudassa olevaa Jeesusta, jota enkelit palvelevat. Tämän alttaritaulun lahjoitti värjäri Johan Pihlman.

Remontit ja korjaustyöt

Vuonna 1934 vietettiin seurakunnan 400-vuotisjuhlaa, jota varten kirkko korjattiin perusteellisesti. Tältä ajaisin ovat peräisin taiteilija Urho Lehtisen maalaukset lehtereillä ja katossa. Lehterimaalausten aiheina ovat Jeesuksen vertaukset: Kylväjä, Suuret illalliset, Kymmenen neitsyttä, Taivasten valtakunnan nuotta ja Hyvä Paimen.

Kirkon katossa on puolestaan Ilmestyskirjaan liittyvät maalaukset: Iankaikkinen evankeliumi, Elämän puu, Taistelu ja voitto sekä Karitsan valtaistuin. Urho Lehtisen maalaamia ovat myös sakariston ikkunassa olevat lasimaalaukset Usko, Toivo ja Rakkaus. Kirkon eteläsiiven lehterin reunalle on sijoitettu Juho Yli-Könnin kotiseurakunnalleen lahjoittama kello.

Kirkon viimeisin mittava remontti valmistui vuonna 1998. Alapohjan rakenteita uusittiin lahovaurioiden takia ja kirkon sisätiloissa suoritettiin laaja peruskorjaus. Kirkkoon lisättiin WC-tiloja ja kirkkoväen huone mm. vihkipareja varten joitakin penkkirivejä poistamalla. Kirkon yleisilmettä muutettiin valoisammaksi värisävyillä, uusitulla valaistuksella ja avaamalla keskitorni uudestaan kattoikkunaksi. Alttaripöytä irrotettiin alttariseinästä ja kuorikaiteista tehtiin siirrettävät. Osittain entisöidyn saarnatuolin viereen jätettiin penkeistä vapaa esiintymistila. Remontin arkkitehtinä toimi Maria Rauhala ja rakennusmestarina Kalervo Vahala.

Remontin jälkeen kirkossa on n. 900 istumapaikkaa. Kirkon penkeissä kuuluvuuden takaa remontin yhteydessä uudistettu äänentoistojärjestelmä. Nykyiset kirkon urut ovat vuodelta 1951. Ne ovat 34 äänikertaiset ja toiminnaltaan sähköpneumaattiset.

Kellotapuli

Kirkon vieressä sijaitseva kellotapuli valmistui samanaikaisesti kirkon kanssa, mutta sitä on siirretty 1930-luvulla 1,5 m kirkkoon päin. Alun perin se toimi myös vainajien säilytystilana. Nykyisin kellotapulissa on kesäisin myös kahvilatoimintaa.