Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Yhteisvastuukeräys 2023 käynnistyy 5.2. -keräysvaroilla ehkäistään nuorten väkivaltaa
Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräys kerää varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn. Tuotosta 40% jää Suomessa nuorten hyväksi tehtävään työhön Aseman Lapset ry:n ja seurakuntien kautta. 60% käytetään maailman katastrofialueiden ihmisten auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun työn kautta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön suojeleman keräys alkaa 5.2.2023.
Väkivalta ja konfliktit synkistävät nuorten elämää yhä enemmän. Vuonna 2021 kouluväkivaltaa koki Suomessa lähes 39 000 lasta ja nuorta joka viikko. Alle 18-vuotiaiden väkivaltarikollisuus on lisääntynyt vuosina 2015–2021. Hälyttävin kasvu oli 12–14-vuotiaiden ikäluokassa, peräti 134 prosenttia. Luvut ovat peräisin kouluterveyskyselystä sekä poliisin tilastoista.
”Lasten ja nuorten väkivallassa uhreja ovat kaikki: kiusattu ja kiusaaja, tekijä ja uhri, koulu ja koti, lapsi ja vanhempi. Sekä tekijä että uhri tarvitsevat apua”, painottaa Yhteisvastuu-piispa Jukka Keskitalo.
Yhteisvastuun varainhankinnan päällikkö Eija Kilgast peräänkuuluttaa aikuisten vastuuta:
”Me aikuiset voimme olla vaikuttamassa siihen, että väkivaltatilanteisiin tartutaan ajoissa. Asianmukaisella, oikea-aikaisella ja osaavalla puuttumisella on mahdollista päästä kiinni tilanteisiin ennen kuin ne eskaloituvat. Tässä tarvitaan meitä kaikkia, jotta väkivallan kierre saadaan katkaistua."
Keräys käynnistyy helmikuussa 5.2.2023 ja jatkuu 31.12.2023 asti. Keräyslupa on voimassa koko vuoden ajan, mutta aktiivisin keräyskausi ajoittuu helmi-maaliskuulle. Ilmajoen seurakunnassa keräys toteutetaan lipaskeräystempauksina ja sähköisellä lahjoitustavalla. Lisäksi on monenlaisia tapahtumia keräysvuoden aikana. Kerääjäksi ja/tai talkoolaiseksi voi ilmoittautua diakoniatoimistoon.
Voit lahjoittaa lipaskeräyksen aikana kerääjille, mutta myös verkkopankissa osoitteessa yhteisvastuu.fi/ilmajoki
Alla näet tilisiirron maksutiedot keräykselle.
Yhteisvastuu on auttanut hädänalaisia jo vuodesta 1950 lähtien.
Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä ja lähimmäisenrakkauden kansanliike. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehittyvissä maissa.
Riittävillä resursseilla alaikäisten väkivalta voidaan katkaista
Yhteisvastuukeräyksen keräystuotoista 20 prosenttia kohdistetaan Aseman Lapset ry:lle koulu- ja nuorisoväkivallan ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Keräysvarat käytetään pitkittyneiden ja laajentuneiden koulukiusaamistapausten selvittämiseen K-0 (kiusaaminen nolla) -toiminnalla sekä katusovitteluun, jossa sovittelijoina toimivat nuorisotyön ammattilaiset. Toiminta on konkreettista puuttumista sekä ammattilaisten kouluttamista sovittelijoiksi ja väkivallan ehkäisyn osaajiksi.
”Ei yksikään nuori lähtökohtaisesti ole paha, vaikka hänen tekonsa olisivatkin”, toteaa Aseman Lapset ry:n tiimipäällikkö Heikki Turkka.
”Väkivaltaa ei tule hyväksyä, mutta taustoja pitää pyrkiä ymmärtämään. Nuoren arvostavalla kohtaamisella voidaan päästä kiinni teon juurisyihin ja vaikuttaa niihin. Aikuisen tuella on mahdollisuus oppia jatkossa toimimaan paremmin”, jatkaa Turkka.
Sekä K-0 että katusovittelu ovat hyviä apuvälineitä. Turkan mukaan tärkeintä on kuitenkin puuttua tilanteisiin, kuunnella nuoria ja olla arjessa läsnä turvallisina aikuisina. Välittää.
”Avainasemassa konfliktien ratkaisuissa ja kiusaamisen vastaisessa työssä ovat yhteistyössä yli rajojen toimivat aikuiset, jotka tietävät mitä tekevät ja tekevät sen aikailematta, jotta konfliktit eivät paisu hallitsemattomiksi”, Turkka summaa.
Toinen 20 prosenttia Suomeen jäävästä yhteisvastuutuotosta jää keräävälle seurakunnalle nuorten tukemiseen sekä muuhun oman alueen auttamistyöhön.
Koulutusta ja tukea kriisialueiden uhreille
60 prosenttia Yhteisvastuun keräystuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun (KUA:n) katastrofirahastoon, josta tuetaan humanitaarisen avun muodossa heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä maailman
katastrofien keskellä. Avustustarpeiden syitä ovat useimmiten luonnonkatastrofit (kuivuus, tulvat, myrskyt, maanjäristykset), aseelliset konfliktit ja äkilliset onnettomuudet.
Tämänvuotisessa keräyksessä esitellään erityisesti KUA:n avustustyötä Keniassa, jossa karjanhoidolle elintärkeät laidunmaat ovat ilmastokriisin syventämän kuivuuden myötä hupenemassa. Epätoivoinen taistelu laidunmaasta johtaa konflikteihin ja väkivaltaisuuksiin.
”Katastrofien vaikutukset ulottuvat myös lapsiin ja nuoriin, kun heikentyvä turvallisuustilanne ja omaisuuden menettäminen saavat perheet vetämään lapsensa pois koulusta. Osa jatkaa kouluaan toisella alueella, köyhimpien perheiden lapset eivät ehkä palaa kouluun”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Tomi Järvinen.
Katastrofirahasto tukee yhteisvastuuvaroin lasten ja nuorten kouluun paluuta viidellä alueella Keniassa tavoitteenaan saada 41 500 haavoittuvassa asemassa olevaa lasta ja nuorta takaisin kouluun tarjoamalla esimerkiksi tukiopetusta ja psykososiaalista tukea. Hätäavun turvin tuetaan myös koulutarvikkeiden hankkimista, kouluruokailua sekä erityisesti tytöt huomioivien hygieniatilojen järjestämistä.
